Kevyessä normaalituulessa ehtii kuntoliikuntahengessä meloa päivässä Vihdistä Mustioon asti. Hyviä taukopaikkoja on sopivin välein ainakin Rysätarhan laavuilla, Simolansaaressa, Kiihkelyssaarilla, Hiidenpirtillä, Mynterlän venelaitureilla, Suittilan uimarannalla, Kisakalliossa, Turuntien ABC:llä, Hiidensillan venesatamassa, Aurlahdessa, Liessaaren uimarannalla, Vivamossa, Vohloisissa, Korpuddenilla ja Brännholmissa. Päivä ei tosin riitä jokaisella taukopaikalla pysähtymiseen. Mustionjoen suun laitureilla voisi varmasti nukkua yhden yön yli. Rauhallisella tahdilla matkaan voisi hyvin käyttää kaksi päivää, päivä Hiidenvedellä ja toinen Lohjanjärvellä.
![]() |
Kevyt kajakkikärry kulkee hyvin takakannella, mistä se on helppo nopeasti ottaa käyttöön. |
![]() |
Kiihkelyssaaret |
![]() |
Väänteen sulkuportin laitureilla on melojia varten madallukset. |
![]() |
Korpuddenin pitkospuut |

Loppumatka Tammisaareen on normaalioloissa helppoa merimelontaa. Kun tuuli on navakkaa etelän ja lounaan välistä tai pohjoiskoillista, keli voi olla vaativaa. Luonnontilaisia taukopaikkoja on kuitenkin muutaman kilometrin välein.
Reitti on kokonaisuutena mielenkiintoinen, monipuolinen ja vaihteleva. Se sisältää järveä, jokea ja merta. Reitti kulkee kallioisten rantojen, rantaniittyjen ja lehtojen halki. Matkan varrella on kulttuurihistoriaa, matkailunähtävyyksiä ja –palveluja, kahviloita ja ravintoloita. Luonto on monimuotoista. Viikonlopun aikana näin useita harmaahaikaroita, kurkia, kalasääskiä, kuikkia, isokoskeloita, palokärkiä, valkohäntäpeuroja ja muita pienempiä eläimiä.
Mustionjoen virta ei ole niin voimakas, etteikö sitä meloisi myös vastavirtaan. Retkiviikonloppuni olisi sujunut etelätuulessa huomattavasti vauhdikkaammin toiseen suuntaan. Eli liikkeelle voisi yhtä hyvin lähteä Tammisaaresta tai Billnäsistä.
![]() |
Mustion laitureilta kohti Mustion voimalaa ja linnaa. |
Karttana käytin Melontapoolin sivuilta ladattua yleiskarttaa Vihdin ja Mustion välillä. Lisäksi tulostin Retkikartta.fi:stä nipun A3-kokoisa karttoja, myös jokiosuudesta. A3-karttojeni mittakaava oli liian tarkka. Yhtä sivua ei kauaa melonut. Sivun kääntäminen vesisateessa ja tuulessa karttaa kastelematta on hankalaa ja vaarallistakin. Siksi käytin niitä vain kärräysreittien etsimiseen. Mustionjoesta minulla oli käytössä kymmenen vuotta aiemmin päivitetty kirjallinen reittiselostus, joka edelleen joitakin kohtia lukuun ottamatta piti paikkaansa. Fillari-GT:n 1:200 000 olin unohtanut kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti