Kiihkelyksenselkä - Brännholmen (Mustio)

28.5.2011

Sää ei yön aikana parane. Tuulee eilistä voimakkaammin ja puuskaisesti. Lämmintä on alle kymmenen astetta. Nukkuessa maa hohkasi patjan läpi kylmää. Aamuyöstä laulujoutsenet toitottivat ohi lentäessään. Siipien humina kuului voimakkaana.

Tunnissa nousen, keitän aamupuuron ja kahvin, kerään leirin ja pakkaan kajakin lähtökuntoon. Ajattelen poiketa Hiidenpirtillä, mutta en melontarytmiin päästyäni viitsi pysähtyä.

Kiihkelyksenselän etelälaidalla kulkee vanha Turuntie. Sillan pielessä oli ennen hyvin suosittu Lohjanjärven huoltoasema. Nyt bensamittarit on viety pois ja paikalla on Hiidenpirtti-niminen kahvila ja kauppa.

Kääntyessäni luoteeseen Mynterlänsalmeen saan nauttia retken toisesta ja viimeisestä lyhyestä myötätuulesta. Bracsan Typhoon –mela vie kajakkia vauhdilla.

Mynterlänsalmi kapenee Väänteenjoeksi kuin huomaamatta. Rannoilla on melko paljon kesämökkejä eikä hyviä rantautumispaikkoja ole.

Jatkan Väänteenjoeksi muuttuvaa, kapenevaa uomaa. Tuuli pakottaa pitämään melan liikkeessä taukoamatta. Poikkean Suittilan uimarantaan, mutta en nouse ylös. Näen jo Väänteen sulkuportin, jonka olin luullut olevan kauempana. Suittila voisi olla hyvä yön yli leiripaikka. Olisin hyvin voinut meloa eilen tänne.

Yksittäisen melojan ei kannata välttämättä suluttaa kajakkia. Sulkua ei voi käyttää kajakista käsin, vaan on noustava kääntelemään sulkumekanismin hitaita kampia. Helpommalla ja nopeammin selviää nostamalla kajakki  sulun ohi. 

Olin lukenut Väänteen sulusta, sen ongelmista ja korjauksista. Mistään en ollut lukenut sulkumekanismin välityksistä eikä sitä tietoa ollut käyttöohjtaulussakaan. Vääntelen Lohjanjärven puoleista venttiiliä kiinni parisen minuuttia. Kampi lonksuu kuin hihna olisi pois päältä. Veden pinta sulussa ei muutu. Kokeilen toisen pään venttiilejä. Sama lonksuminen eikä mitään tapahdu.

Luovutan. Melon vastarannalle ylävirtaan, nostan kajakin mutaisesta luiskasta ja kärrään sulun alapuolelle. Kuulen seuraavana iltana Korbuddenin huviveneilijöiltä, että sulkuventtilien välitykset on muutettu hitaiksi, etteivät ne rikkoontuisi. Kampea olisi pitänyt  pyörittää vähintään viisi minuuttia.

Sulutuksessa on ensin suljettava alaventtiili, avattava yläventtiili, suljettava yläventtiili ja avattava alaventtiili. Lisäksi on välillä avattava ja suljettava sekä yläportti että alaportti. Jos niiden välitykset on yhtä hitaat, on sulutukseen varattava ainakin puoli tuntia. Yksittäisen melojan on varmasti nopeinta nostaa kajakki sulun yli, vaikka kajakki olisi noston vuoksi tyhjennettävä.

Retkikartan mukaan sulun alapuolella joki laajenee järveksi. Kajakista katsoen ympärillä näkyy pelkkä kaislikkoinen uoma. Kaislikon jälkeen keskellä selkää on  Kisakallion kahvilan ulkomainos.

Vastatuuli alkoi tuntua heti Väänteen sulun jälkeen. Kartan mukaan joki laajenee tässä järveksi, mutta kaislikko rajaa näkymän kapeaksi uomaksi.

Hetken aikaa jo ajattelin poiketa kahville.

Suunnittelen, että käyn syömässä Turun moottoritien ylikulkusillan vieressä olevalla ABC:llä. Sillan alla on pieni laituri, jolta on vedetty kävelytie huoltoasemalle. Kävelymatkaa näyttää kuitenkin olevan melko pitkästi. Jatkan vauhtiin päässyttä melontaa.

Poikkean ennen Lohjaa Hiidensillan vasemmalle rannalle tauolle. Keitän hernekeittoa ja kahvia LOSSin majalla. Ilmoitustaululta selviää, että maja on Lohjan seudun soutajien tukikohta. Vieressä näkyy pieni venesatama, jossa olisi ollut nostoluiska.

ABC:n laituri Turuntien sillan alla.

Lohjan seudun soutajien majalla. Hernekeittoa, ruisleipää ja kahvia.

Sillan jälkeen tuuli nostaa terävän ja kastelevan aallokon. Päätän kuitenkin ylittää Aurlahden suoraan Liessaaren sillalle. Matka lyhenee ja Liessaaren katve alkaa vaikuttaa selän loppuosalla. Muutama uistimenvetäjä matelee selällä ja arvioin aallokon voimaa niiden liikkeistä.

Haikarin ja Liessaaren välinen silta. Sillan pielessä Liessaaren puolella on hyvä taukopaikka ja Haikarin puolella pysäköintialue, josta voisi aloittaa vaikka päiväretken Lohjansaaren ympäri.

Jatkan länteen Vivamon ohi Vohloisten autiolle uimarannalle lyhyelle tauolle. Vivamon leirikeskuksen kappeli näkyy kallioisen Hiljaisenniemen laella kuin keskiaikainen linnoitus. Vohloisten uimaranta voisi olla hyvä yön yli leiripaikka. Tasaista telttamaata on riittävästi ja wc näyttää puskaa paremmalta. Paperia huussissa ei ole.

Soitan kotiin. Olin siirtänyt puheluni virtasyöpöstä älypuhelimesta halpaan kännykkään, jonka prepaid-liittymässä ei ollut yhtään puheaikaa. Käytän varsinaista puhelinta vain iltaisin säätietojen hakuun ja soittaessani kotiin. Olemme sopineet, että minulle ei retken aikana kannata soittaa. Voisi aiheuttaa turhaa huolta, kun en meloessa juurikaan voi vastata puheluihin.

Lohjanjärven selkää Liessaaren länsipuolella.

Vohloisten uimaranta.

Vohloistenlahdesta reitti jatkuu Pikkusaarikon, Saarikon, Sohvasaaren, Ruissaaren, Volssaaren ja Kaitasaaren suojassa Ahtialansalmen sillalle. Vasemmalla näkyy Osuniemen ja Pensaaren välinen siltarumpu, johon voisin ilman karttaa vahingossa meloa.

Ahtialansalmesta vasemmalle avautuu Hållsnäsfjärden, jonka eteläpäässä reitti kääntyy viimeiselle tuuliselle selälle kohti Korpuddenin ulkoilualauetta. Tuuli tuntuu molemmilla selillä hartioissa enemmän kuin tänään jo melotut kymmenet vastatuulikilometrit.

Ahtialansalmessa sai hetken meloa tuulelta suojassa.

Melon Korpuddenin niemen länsilaitaa kivisten ja jyrkkien rantojen ohi, kunnes heti grillikatoksen jälkeen näen rannan ainoan matalan kolmemetrisen hiekkarannan. Vedän kajakin maihin pitkospuiden viereen.

Korpuddenin suojainen grillikatos, jonka rannan puoleinen aukko oli katettu pleksillä.

Korbuddenin ulkoilualue on hieno kallioinen ja metsäinen länsirinne. Alueella on kaksi grillipaikkaa, joista toinen rannassa ja toinen katettu ja osin lasitettu ylempänä rinteessä. Alueella on kummallisen mallinen wc, parkkipaikka ja puukatos metrisille haloille. Rinteen laelle kulkee merkitty ulkoilupolku. Laelta on hyvä näköala länteen ja lounaaseen. Tasaista telttapaikkaa saa hienolta alueelta etsiä.

Parkkialueen, puuliiterin  ja wc:n lähellä on mukava nuotiopaikka

Kummallisen mallinen wc. Ihan kuin jotain olisi vinossa.

Korpuddenin laelle kulkee merkitty polku. Näkymä on hieno länteen ja lounaaseen.

Brännholm on ehkä puolen hehtaarin kokoinen rauhallinen saari aivan mantereen tuntumassa.

Lähes koko päivän jatkunut sade ja vastatuuleen meloessa tullut hiki kastelivat kaikki vaatteet. Ripustelin niitä puun oksille ja pensaiden päälle kuivumaan.

Kaksi veneilevää pariskuntaa tarjoaa makkaraa paistettavaksi ja valmiin hiilloksen. Pari tuntia kiertelen saarta, syön ja lepään leiripaikkaa suunnitellen. Rantaan ilmestyy joukko nuoria miehiä vapoineen. Arvelen kalastavan nuorison haittaavan yöuntani.

Kyselen miehiltä lähiseudun yöpaikoista. Miehet tunsivat seudun, ja jatkan matkaani vielä varttitunnin pieneen, suojaisaan Brännholmin saareen aivan Mustioon kulkevan salmen suuhun. Leiriydyn, syön, ja virittelen kastuneita varusteitani kuivumaan. Kaksi kurkea lentää matalalta ylitseni, laulujoutsen ui lähellä, tikat rummuttavat puiden kylkiä ja silloin tällöin kalat roiskauttavat vettä aivan rannan tuntumassa.

45 kilometriä ja n.7 tuntia melontaa